Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän hankkeeseen, jossa selvitettiin millainen väline auttaa esimiestä kehittämään työyhteisöään kustannustehokkaasti, voimavarakeskeisesti ja osallistavasti. Tutkimuksen tuotoksena valmistui esimiesten ketterä työhyvinvoinnin mittaamisen ja kehittämisen malli.
”Meidän mallissamme henkilöstö otetaan mukaan eli ”osallistetaan” kehittämään hyvinvointia työpaikoilla. Että se ei olisi vaan henkilöstöhallinnon asia, vaan myös lähiesimiesten ja henkilöstön asia.”
Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi (Kuntatyönantaja 1/2016)
Kunnissa on käytetty pitkään erilaisia työhyvinvointi-mittareita, -matriiseja ja -kyselyitä. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että tulosten käsittely on hidasta, ne eivät juuri johda muutoksiin tai edes toimenpiteisiin. Tiivistäen voidaan väittää, että:
“Työhyvinvoinnin mittaamisen perusta on kunnossa”
mutta
“Mittaaminen ei tue esimiestä”
korostaa projektipäällikkö Jaana-Piia Mäkiniemi, joka toimi hankkeen päätutkijana.
Tutkimuksen perusolettamus oli, että kuntaesimies voi toimia itse työhyvinvoinnin kehittäjänä, jolloin työhyvinvointia ei tuoda ulkopuolelta, vaan se luodaan sisältä käsin. Jotta esimiehistä voi kasvaa vahvemmin työnkehittäjiä, heille tulee tarjota koulutusta, ketterät välineet sekä tukea kehittämiseen. Yksi uudenlainen ratkaisu on rakentaa kyselyt toimintaa suuntaaviksi helppokäyttöisiksi välineiksi, joiden avulla esimies voi tehdä muutoksia ja toimenpiteitä huomattavasti aikaisempaa ketterämmin.
Lue lisää aiheesta lataamalla ”Miten kuntaesimies voi parantaa työhyvinvointia”-tutkimus, jossa perehdytään aiheeseen syvällisesti. Voit myös jättää yhteystietosi, niin otamme sinuun yhteyttä.
Piditkö lukemastasi?
Voisit myös inspiroitua seuraavasta
Uutta ja trendaavaa!
Surveypal
Kaikki mitä tarvitset asiakaskokemuksen johtamiseen ja parantamiseen. Lue lisää surveypal.fi, tai
